Oikeanlaisesta tietomallista hyötyä kaikille
Rakennusteollisuudessa lähes jokainen tuote on ainutlaatuinen, ja prototyyppien teko ei ole helppoa. Rakennuksen tietomalli toimii kuitenkin prototyyppinä, jonka avulla rakennuksesta tiedetään paljon jo ennen sen valmistumista.
Rakennukset ovat monimutkaisia kokonaisuuksia, valmistuttuaan jopa enemmän kuin yksityiskohtien summa. Jo ennen rakennuksen valmistumista olisi hyödyllistä tietää, miten rakennus todellisuudessa toimii. Suunnitelmien sovittamista on toki tehty ennenkin, mutta tietomallin avulla se on entistä helpompaa ja sitä voidaan osittain myös automatisoida. Tiettyjä asioita on jo aiemmin voitu simuloida, mutta simulointilaskelmien tekeminen on ollut työlästä.
Rakennuksen virtuaalimalli eli tietomalli sen sijaan tuottaa nämä tiedot. Tietomalli synnytetään rakennuksen suunnitteluvaiheessa. Siihen kerätään tiedot suunnittelun eri osa-alueilta, ja näiden tietojen avulla tehdään kustannus-, energia- ja aikatauluanalyyseja. Myöhemmin tietoja voidaan käyttää rakennuksen ylläpidossa. Tarkat tiedot rakennuksesta lisäävät sen arvoa.
Suomessa rakennusliikkeet omassa tuotannossaan sekä julkishallinto Senaatti-kiinteistöt etujoukoissa käyttävät ja vaativat tietomalleja niin uudisrakennuskuin peruskorjauskohteiltaan. Hankkeita tietomallin käytössä konsultoivan Graviconin toimitusjohtaja, arkkitehti SAFA Tomi Henttinen kuitenkin huomauttaa, että tietomallista olisi hyötyä koko rakennuttamisen ketjulle.
– Saavutettavat hyödyt riippuvat hankkeesta, toimiston suunnittelukulttuurista, taidoista ynnä muusta eli yksi ratkaisumalli ei välttämättä käy kaikille. Suunnittelutoimistojen työ helpottuu, ja työn laadun varmistaminen on mutkatonta, kun esimerkiksi tasapainolaskelmien tekeminen sujuu mallin avulla kätevästi, Henttinen sanoo.
Tietomallista on Henttisen mukaan niin paljon hyötyä, että sitä voitaisiin kutsua hyötymalliksi. Mutta vielä nyt, kun tietomalleja ei hyödynnetä läheskään kaikissa kohteissa ja kun sen tuottamat hyödyt näkyvät vain osassa rakennuksista, sitä joudutaan perustelemaan.
– Rakentamisen kulttuuri on muuttunut siten, että rakentaminen pilkotaan yhä pienemmiksi paloiksi, ja alihankkijoita on paljon. Selkeät, virheettömät suunnitelmat tulevat yhä tärkeämmiksi.
Hyödyt arvioitava oikein
Monelle suunnittelutoimistolle tietomalli on kuitenkin vain yksi dokumentti muiden joukossa. Tällöin sen tuottamia hyötyjä ei ole osattu arvioida oikein.
Tilanne näkyy myös hinnoittelussa. Jos hyödyt ymmärrettäisiin, tietomallityöskentely osattaisiin hinnoitella oikein – sen tuottaman hyödyn perusteella.
Myös arkkitehtitoimistoissa tilanne on kirjava. Joissain tietomallin tuottamat hyödyt ymmärretään, joissain ei.
– Jos tuottava pää eli arkkitehti- ja suunnittelutoimistot näkisivät hyödyt, se motivoisi niitä käyttämään mallia. Tämä olisi tärkeää, sillä jotta loppupään hyödyt toteutuisivat, mallin olisi oltava kunnossa ja käytössä kaikilla osapuolilla, Henttinen huomauttaa.
Esimerkki hyödyt ymmärtävistä arkkitehtitoimistoista on Henttisen mukaan Arkkitehtitoimisto ALA, joka on suunnitellut Norjan Kristiansandiin rakennetun Kilden Performing Arts Centerin. Norjassa suunnittelijat tuottavat omasta osuudestaan myös määrät ja hinnat, ja ALA on huomannut tietomallin auttavan tuottamaan nämä tiedot.
Ohjelmistoasioiden hoiduttava kivuttomasti
Gravicon on yrityksenä vanha, mutta sen nimi on uusi. Nimi muutettiin, koska työkin muuttui. Viiden työntekijän yrityksen omistajiin kuuluvat insinööritoimisto Olaf Granlund Oy sekä rakennettujen ympäristöjen investointien ja käytön talouden asiantuntijayritys Rapal. Gravicon on Suomen ensimmäinen rakennuttajia tietomallin käytössä konsultoiva yritys.
– Ohjaamme tietomalliprosessia, suosittelemme tiettyjä asioita ja pidämme kiinni punaisesta langasta, Henttinen sanoo.
Graviconin asiakkaisiin kuuluu muun muassa tietomallintamisen edelläkävijä Senaatti-kiinteistöt. Sen hankkeita ovat muun muassa Helsingin musiikkitalo sekä Helsingin Bulevardille saneerattava Eurooppa-koulu.
Graviconin tietomalliasiantuntemusta on käytetty myös Davidsson Arkkitehdit Oy:n suunnittelemassa Avia Towerissa Vantaalla.
– Julkishallinnon asiakkaat ymmärtävät jo tietomallista saatavan hyödyn. Yksityisten rakennuttajien keskuuteen kaivattaisiin vielä asennemuutosta.
Gravicon haluaa olla kiinteässä yhteydessä fyysiseen rakennushankkeeseen. Sen on tunnettava hanke tarkkaan voidakseen suosittaa oikeita vaihtoehtoja.
– Jotta mallista saataisiin mahdollisimman paljon hyötyä, tavoite on pidettävä kirkkaana mielessä koko hankkeen ajan ja varmistettava, että tietomallista syntyy oikeanlainen.
Gravicon käyttää johtavan 2D- ja 3D-suunnitteluohjelmistojen valmistaja Autodeskin AutoCAD Architecturea, Revit Architecturea sekä NavisWorksia. Visualisointiin käytetään Autodesk 3ds Max Designia.
Graviconilla on Henttisen mukaan toimiva ja mutkaton suhde Autodesk-ohjelmistoratkaisujen toimittajaansa ArkSystemsiin.
– Tarpeittemme kasvaessa olemme saaneet asiantuntevaa tietoa eri hankintavaihtoehdoista ja valinnat on ollut helppo tehdä, Tomi Henttinen toteaa.
Teksti: Maija-Liisa Ihanus
Artikkeli julkaistu Future Maailma lehdessä 4/2008 sekä Digitoday-verkkolehdessä 13.1.2009
0 Comments